Lääkkeeni on yksi farssi suorastaan :-)

Minä tarvitse ruusuni hoitoon jatkuvaa lääkitystä ja se annetaan kolmen viikon välein pistoksena takapuoleen. Lääkkeeni on loppu elämän lääke sitä ei voida koskaan lopettaa.

Minä maksan lääkkeeni itse en saa ns. Kelakorvausta minkä esim, diabetes, epilepsia jne lääkkeistä korvataan eli että maksaa vain omavastuu osuuden. Outoa sanoisin koska sairaudenhoito tämäkin on. Noh ei auta kun tyytyä vaan kohtaloon.

Huvittavaksi tämän tekee se että lääke on vaihtunut nyt vuoden sisällä noin 3 kertaa ja joka kerta missään ei ilmoiteta että lääke on vaihtunut kunnes menet apteekkiin hakemaan piikkiainetta, Siellä vaan todetaan että voi lääke on vaihtunut ja uudelle lääkkelle pitäisi olla resepti, Just joo ja piikki huomenna, ei kun soittelemaan kiireesti että saat reseptin. Yhdessä vaiheessa lääkettä ei ollut lainkaan ja kävin lääkäri luona kysymässä että pitäiskö aloitta suun kautta lääkitys, ei ollut tarvetta, Niin noh viikon päästä olin sairaalassa tiputuksessa ei siis tarvetta.

Ja taas kerran kävi nin että käyttämäni lääke oli poistunut Kelan korvattavuus listalta ja vanha lääke palannut markkinoille, Maksoin tupla hinnan ja laitoin Kelaan paperit menenmään, Vastaus tuli ei korvata. Minun pitäisi joka kerta apteekkiin mennessä etsiä Kelan sivuilta että onko lääkettä markkinoilla ja millä nimellä. Hei haloo kunka monen täytyy itse noin muka huolehtia lääkkeestään ja mistä hitosta minä voin tietää että millä nimellä sitä tänään myydään.

Viimeisin käänne on että olen saanut työterveydessä käydä sen piikkini ottamassa mutta nyt se ei enää käy,koska siellä säästetään ja tälläiset ns turhat ja jatkuvat piikit voi pistää muualla, niinpä niin. Se toi elämääni melkoisen ongelman,mutta rakkaat hoitajaystäväni ovat luvanneet auttaa minua pulassa.

Nyt keksin ratkaisun että viimeksi ostin kaksi lääkettä ja seuraavan kerran haen taas yhden ja näin minulla aina kaapissa seuraavaa kertaa varten lääkeaine valmiina jolla pääsee aina sen kolme viikkoa eteenpäin jos pula iskee. Olen itse jo tullut niin tietoiseksi omasta sairaudestani että jopa kinaan lääkärin kanssa jos minua ei uskota.  Kerta opettaa katsokaas 🙂